Hopeinen kuu, Vihreät niityt, Sinitaivas, Ajomies, Hurmio, Olet kaikki, Maailma ilman rakkautta, Surujen kitara, Kuin yö….
Jos suomalaisen iskelmämusiikin historiasta pitäisi mainita pari ylivoimaista kansansuosikkia, niin kärkipaikoilta löytyisivät taatusti sellaiset mestarit kuin OLAVI VIRTA (1915 – 1972) ja TOPI SORSAKOSKI (1952 – 2011). Kummatkin nauttivat pitelemätöntä menestystä niin keikka- ja konserttilavoilla kuin äänitteiden myynti- ja soittolistoillakin.
Tänä keväänä, maalis- ja huhtikuussa nämä tutut laulut soivat jälleen konserttisaleissa ympäri Suomea, kun ILKKA KOIVULA ja JANI KOSKINEN ovat ottaneet Olan ja Topin suosituimmat iskelmäkappaleet oman, Mestareiden jäljissä –nimisen konserttikiertueensa ohjelmistoon.
Tämän lisäksi, tämä kaksikko on mahdollista nähdä myös tanssilavoilla!
Ranualla syntynyt näyttelijä-muusikko ILKKA KOIVULA tunnetaan ehkä parhaiten Akseli Koskelan roolista Väinö Linnan romaaneihin perustuvissa elokuvissa ” Täällä Pohjantähden alla” ja ”Täällä Pohjantähden alla II”.
Viime kesänä hänet nähtiin nimiroolissa Danny-musikaalissa Suomen Kesäteatterissa, Valkeakoskella, mutta Dannyn rooli on vain yksi niistä rooleista, joille löytyy esikuva elävästä elämästä. Samaan sarjaan lasketaan Koivulan roolisuoritukset Vexi Salmena Timo Koivusalon ohjaamassa elokuvassa ” Rentun ruusu” (2001), Åke Lindmanina ” Pirkko ja Åke – Vuosisadan rakkaustarina” –musikaalissa Valkeakosken kesäteatterissa (2010) sekä tietysti Topi Sorsakoskena muun muassa ”On kesäyö” –musikaalissa Sappeen kesäteatterissa (2018).
Tamperelainen JANI KOSKINEN on kokenut ja monipuolinen laulaja-näyttelijä. Hänet tunnetaan lukuisista kiitellyistä musikaali- ja teatterirooleistaan niin kaupunginteattereissa kuin kesäteattereissakin.
Erityisen hyvin Jani Koskinen muistetaan monista rooleistaan Olavi Virtana. Maestroa hän on ansiokkaasti näytellyt muun muassa Eino Grönin elämästä kertovassa musikaalissa ”Tango d’amore”, Topi Sorsakosken vaiheita peilaavassa musikaalissa ” On kesäyö” ja tietysti ” Olavi Virta” –musikaalissa.
Luvassa on siis takuuvarmasti tunteikasta tulkintaa ja muistorikkaita hetkiä niin saleissa kuin lavoillakin.
