Musiikin monitoimimies Arto Nuotio lahjoitti juhlakonserttinsa tuoton 8640 euroa Läntiselle Syöpäkeskukselle kehitys- ja tutkimustyöhön

Viihdelegenda Arto Nuotio juhlisti 70-vuotissyntymäpäiväänsä syyskuussa juhlakonsertilla Turun Logomossa lukuisten taiteilijaystävien kanssa. Syntymäpäivää juhlistavassa konsertissa oli mukana monia tuttuja tähtitaivaan nimiä – neljä orkesteria Lasse Hoikka & Souvarit, Hariolax, Omega ja alkuperäinen Finlanders-kokoonpano, jossa oli mukana Jussi Lammela, Aarne Hartelin, Lasse Paasikko ja Risto Pahlama sekä Markku Aro, Leif Lindeman, Kyösti Mäkimattila, Kari Hirvonen, Eija Kantola, Antti Ahopelto, Jukka Hallikainen, Ville Mäkimattila, Maria Tyyster, SMOrk 2019 Neitoset-orkesterin Marja Pisilä & Stiina-Emilia Kemppainen.

Arto Nuotio on tehnyt merkittäviä lahjoituksia lasten syöpätutkimukselle 50-v. ja 60-v. juhlakonserttiensa aikaan. Nyt 70-vuotisjuhlakonsertin kohdalla perinne jatkuu ja hän lahjoitti tiistaina 15. marraskuuta 2022 konserttinsa tuoton 8640 euroa Läntiselle Syöpäkeskukselle kehitys- ja tutkimustyöhön. Lahjoituksen vastaanottavat johtaja-dosentti Pia Vihinen ja professori Panu Jaakkola. 

– ”Tämän lahjoituksen otamme kiitollisuudella vastaan ja tulemme käyttämään sen tutkijalähtöiseen tutkimukseen sekä syöpätutkimusverkoston toiminnan kehittämiseen todennäköisesti järjestämällä yhteisen syöpätutkimuksen kansainvälisen koulutuspäivän vuonna 2023”.

Syöpä sairautena Suomessa

Suomessa sairastuu vuodessa n. 37 000 ihmistä syöpään. Suomalaisten vuosina 2011–2015 syöpään sairastuneiden viiden vuoden suhteellinen elossaololuku on ennusteiden mukaan 70% eli erittäin hyvä. Syöpien hoidot ovat kehittyneet paljon viime vuosikymmeninä. Nykyään suuri osa syöpäpotilaista elää syövän toteamisen ja hoidon jälkeen normaalia elämää ja kuolee aikanaan muun syyn kuin syövän takia. Moni ihminen sairastaa elämänsä aikana usean syövän ja selviää niistä.

Kokonaisuudessaan Suomen syövänhoitotulokset ovat hyviä. Kuitenkin hoidossa ja hoitotuloksissa on merkittäviä alueellisia eroja. Alueellisia eroja saattavat selittää hitaampi hoitoon hakeutuminen tai puutteet pääsyssä lääkärin vastaanotolle ja diagnostisiin tutkimuksiin. Uusista hoitomuodoista ei aina myöskään tiedetä riittävästi. Myös elintavoissa on eroa, mm. Pohjois-Suomessa tupakoidaan enemmän.

Läntinen Syöpäkeskus verkostona

Läntinen Syöpäkeskus on TYKSin kaikki toimialueet kattava ja Satasairaalan ja Vaasan keskussairaalan sekä Turun Yliopiston syöpätutkimuksen yhdistävä verkosto, jossa toimii yli 600 päätoimista syövän hoidon ammattilaista sekä noin 30 syövän hoidon tai mekanismien selvittämisen tutkimukseen keskittyvää tutkimusryhmää. Tärkeä yhteistyökumppani on myös ns. kolmas sektori eli Syöpäjärjestöt, potilasjärjestöt ja kaikki vapaaehtoistoimijat. Tarkemmin sivuilla www.ficanwest.fi .

Euroopan komissiolla on yhteinen, eurooppalainen syöpäsairauksien nujertamiseksi tehty strateginen suunnitelma (Europe´s Beating Cancer Plan; (https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/en/ip_21_342). Monien eurooppalaisten valtioiden syöpäsairauksien ehkäisemiseen ja aikaiseen diagnostiikkaan sekä hoitoon liittyvät periaatteet pyrkivät tämän strategian jalkauttamiseen. Tähän strategiaan sopien Syöpäkeskus on läpäissyt myös ERNin (European Reference Network) harvinaisten sairauksien verkoston syöpäosion auditoinnin sekä päässyt neljän ERN verkoston jäseneksi (EURACAN, aikuisten harvinaiset syövät; PEDCAN, lasten syövät sekä GENTURIS, harvinaiset geneettiset syövät, sekä harvinaiset luukasvaimet (BOND). Läntinen syöpäkeskus kuuluu myös pohjoismaalaiseen varhaisen vaiheen syöpätutkimuksen verkostoon (NECT). Tämä osoittaa, että syöpäkeskusverkosto toimii laajasti eri osa-alueilla.

Syöpäkeskuksen rahoitus on tullut STM:ltä ja omistajaosapuolilta, mutta rahoituksen jatkuminen on epävarmaa. Läntisessä syöpäkeskuksessa tehdään aktiivisesti tutkimusta, sekä syövän perustutkimusta että kliinistä tutkimusta. Tällä hetkellä on auki noin 40 tutkimusta, joihin syöpäpotilas saattaa soveltua tutkimuspotilaaksi. Avoimet tutkimukset näkyvät www.ficanwest.fi/ sivuilla. Tutkijalähtöisiä tutkimuksia rahoitetaan tutkijoiden henkilökohtaisilla apurahoilla, kuten VTR (valtion tutkimusrahoitus; jossa summat ovat pieniä, noin 3000-30 000 €/tutkija) sekä Säätiöiden apurahoilla. Tärkeimpänä asiana tällä hetkellä näemme perus-ja kliinisen tutkijaverkoston yhtenäistämisen sekä sen, että lisäämme mahdollisuuksia tutkijalähtöisiin akateemisiin tutkimuksiin, joiden toteuttamiseen tarvitaan ulkopuolista, lääketeollisuudesta riippumatonta rahoitusta.

Tutkimusrahoitus on Suomessa pienentynyt koko ajan ja varsinkin nyt HYVE-alueille siirryttäessä huolestuttaa se, miten tutkimustoiminnan jatkuminen turvataan.