RAUL REIMAN Iskelmäsanoittajan laulut -muistokonsertti

Sanoittaja-säveltäjä Raul Reimanin syntymästä tulee 75 vuotta 11. syyskuuta 2025.

Merkkipäivän kunniaksi ohjelmatoimisto Gramofoni järjestää Juha-Matti Tammelan ja Antti Luukkasen kirjoittaman elämäkerran Raul Reiman – iskelmäsanoittajan elämä (Tammi) ilmestymisen aattona muistokonsertin Helsingin Kulttuuritalolla keskiviikkona 10. syyskuuta kello 19.
Liput tulevat myyntiin tiistaina 29.4.2025.

Muistokonsertissa esiintyy 19 solistia, joista liki kaikki ovat levyttäneet Reimanin lauluja jo taiteilijan elinaikana. Lavalla nähdään myös artisteja, jotka tekevät paluun jopa yli 40 vuoden musiikillisen hiljaiselon jälkeen kunnioittaakseen Raul Reimanin muistoa. Konsertissa kuullaan Reimanin suurimmat hitit ja artistien omasta tuotannostaan esille nostamia itselleen tärkeitä Raul Reimanin lauluja.
Konsertin tuotto lahjoitetaan lasten ja nuorten mielenterveyden tukemiseen.

Esiintymislavalle saadaan kapellimestari Rami Loukolan kokoaman orkesterin johdolla Lea Laven, Juhamatti, Tarja Ylitalo, Satu Pentikäinen, Pirjo Lehti, Eija Sinikka, Arto Nuotio, Leo Luoto, Päivi Kautto-Niemi, Anja Niskanen, Tuijamaria, Bon Bon, Minna Ikonen, Ira Kaspi, Harri Nuutinen, Kati “Peukaloisen retket” Kaasalainen, Mira Kunnasluoto, Charlotta Saari ja Ville Leinonen. Juhlakonsertin juontaa sanoittaja-elämäkerturi Juha-Matti Tammela.

Liput 49,90 € (sis.palvelumaksun). 
Liput ennakkoon: Lippu.fi

Legendaarinen Raul Reiman koko kansan iskelmätaituri

Reiman sanoitti vuosina 1974–1987 liki 1300 oman aikansa pop- ja iskelmälaulua, joista lukuisista on tullut ikivihreitä. Lisäksi hän sävelsi noin 200 teosta, joiden joukossa on useita hittejä.

Raul oli myös Prinsessa Kultakutri -rock-yhtyeen keulakuva, solisti ja kitaristi. Sääksmäen Tarttilassa ja Toijalassa lapsuutensa ja nuoruutensa viettänyt sähköasentaja oli itseoppinut muusikko, säveltäjä ja sanoittaja, jonka lauluntekijän ura alkoi toden teolla hänen muutettuaan perheensä kanssa Kirkkonummen Masalaan ja jätettyään sähkötyöt. Elämänsä viimeiset puolitoista vuotta hän asui Lohjan Lehmijärvellä, jossa hänen maallinen taipaleensa päättyi vain 36-vuotiaana pitkään kestäneen masennuksen ja työuupumuksen myötä itsemurhaan.

Reiman teki lauluja lähes kaikille 1970–1980-lukujen suomalaisille pop- ja iskelmäartisteille. Hänen pääasialliset yhteistyökumppaninsa olivat Jori Sivonen ja Veikko Samuli - säveltäjä-sanoittajayhteistyötä oli yli 70 säveltäjän kanssa. Reiman voitti Syksyn sävelen kahdesti: vuonna 1979 Lea Lavenin esittämällä kappaleella Ei oo, ei tuu ja vuonna 1983 Jonna Tervomaan esittämällä Minttu sekä Ville. Reimanin ja Sivosen yhteistyönä syntynyt Kake Randelinin Avaa hakas sai ensimmäisen koskaan jaetun Emma-palkinnon vuoden iskelmänä 1983.

Reiman muistetaan erityisesti hänen käännöshiteistään ja kiinnostuksestaan tuonpuoleiseen ja kuolemaa käsittelevistä hiteistään, kuten Rexin Puhtaat purjeet, Lea Lavenin Aamulla rakkaani näin ja Taiskan Hiroshima. Aihealue kattoi kuitenkin koko elämän kirjon iloineen ja suruineen, ja syrjään vetäytynyt ja julkisuutta karttanut Reiman puhui sanoituksillaan. Hittilista on valtava, mm. Paula Koivuniemen Tummat silmät, ruskea tukka, Sata kesää tuhat yötä ja Luotan sydämen ääneen, Kake Randelinin Tarja ja Kielletyt tunteet, Nisa Sorayan Huone 105 ja Anna rakas raju hetki, Juhamatin Volga, Pieni ja lämpöinen, Satu Pentikäisen Jos se voisi olla totta, Matti Eskon Lämmin hellä pehmoinen, Frederikin Titanic ja Kolmekymppinen, Mona Caritan Rasputin ja Anna kulta anna, Virve Rostin Soita kelloain ja Koputa puuta, Einin Kesä ja yö, Meiju Suvaksen Tahdon sinut ja suurimpana Kari Tapion Olen suomalainen.